Pyssymäki-Biathlon hanke 2020-2021

Pyssymäki-Biathlon hanke, Lehtijuttu Nivala-lehti 28.11.2021

(klikkaa linkkiä alkuperäiseen juttuun Nivala-lehden verkkosivuille)

Talkootyön ja yhteisöllisyyden voimannäyte

Nivalan Urheilijoiden ampumahiihtojaoston johdolla Pyssymäelle nousi uusi ampumahiihtostadion, huoltorakennus ja kolmen kilometrin valaistu latu

Nyt ovat ampumahiihdon harjoittelumahdollisuudet Nivalassa viimeisen päälle. Nivalan Urheilijoiden ampumahiihtojaoston kaksivuotinen hanke saatiin nimittäin 19. marraskuuta Pyssymäellä maaliin, kun Poliisihallitus totesi radan käyttökelpoiseksi.

– Tämä on ollut iso puristus ja haavekin pidemmän aikaa. Hanke polkaistiin loppujen lopuksi nopeasti jalkeille. Satoja työtunteja ja paljon talkoita on takana. Paikallisia yrityksiäkin oli mukana yli 40, kokoaa yksi hankkeen puuhamiehistä, Tuomas Järviluoma ja muistuttaa tärkeää olleen, että Nivalan kaupunki ja Liikuntakeskus Uikko ovat suhtautuneet hankkeeseen myötämielisesti alusta lähtien.

– Hyvin saimme yritykset mukaan hankkeeseen, eikä kieltäytyneitä juurikaan ollut, toinen puuhamies Vesa Haikara myhäilee.

Alun perin projektiin sisältyivät ampumahiihtostadionin ja huoltorakennuksen rakentaminen Pyssymäentien oikealle puolelle muutaman sadan metrin päähän Pyssyhovista. Hanke tuli ajankohtaiseksi, koska vuosikymmenien ajan käynnissä olleet suunnitelmat Nivalan kaupungin kanssa eivät lopulta koskaan konkretisoituneet.

NU:n hiihtojaoston puheenjohtajan Juhani Kumpusalon kuultua ideasta yllytti hän kuitenkin lisäämään hankkeeseen vielä kolmen kilometrin valaistun ladun palvelemaan kaikkia nivalalaisia.

– Näimme, että yhdessä hankkeessa voisi toteuttaa myös valaistun ladun. Tiesin, että muuten olisi kovan työn takana saada valoja tälle puolelle tietä. Pyssymäelle olisi merkittävä asia, että saisimme latupohjat ja valaistuksen kuntoilijoille hyvään maastoon, Juhani Kumpusalo kertaa ja lisää, että hankkeessa puuhamiehenä mukana olleen Yrjö Uusivirran ajatuksesta myös osa Pyssymäentietä valaistiin.

Pyssymäki-Biathlon-nimeä kantaneelle hankkeelle myönnettiin 80 000 euroa Keskipiste-Leaderin hanketukea. Tuen saamiseksi edellytettiin toinen samanmoinen määrä kuitattavaksi talkootyöllä.

– Noin tuhat miestyötuntia ja 450 konetyötuntia merkittiin hankepapereihin lopulta arviona, puuhamies Miikka Annunen kertoo.

Todellisuudessa talkootyön määrä tuplaantui merkitystä lukemasta.

– Kaapelointi ja valaistuksen teko on ottanut ison osan tunneista. Kaapelointia oli tekemässä kolme kaivinkonetta ja sekin tehtiin kokonaan talkoilla, puuhamies Ville Uusivirta pohtii.

Hyvällä syyllä voikin todeta, että hanke on ollut yhteisöllisyyden voimakas taidonnäyte.

– Parhaimmillaan täällä oli neljä kaivinkonettakin yhtä aikaa talkoissa, Yrjö Uusivirta muistelee.

– Se on aika iso rakennustyömaa, Miikka Annunen lisää naurahtaen.

Leader-hakemuksen priimusmoottorina toiminut Juhani Kumpusalo toteaa, että rahoitus olisi varmasti myönnetty pelkästään myös stadionille ja huoltorakennukselle.

– Tämä kontti-idea oli niin hyvä, että tähän olisi pelkästään saatu rahoitus. Ampumahiihtostadionin avulla saimme tänne valaistun ladun ja sitä kautta stadionista vielä toimivamman, Kumpusalo painottaa.

Kontti-idealla Kumpusalo viittaa tarvittaessa liikuteltavaan ampumakonttiin, jossa taulut sijaitsevat. Kontti on ympäristöystävällinen ratkaisu, sillä kontin sisältä ammusten lyijy saadaan kerättyä sataprosenttisesti, ja sen jälkeen vietyä turvallisesti jatkokäsittelyä varten lyijynkeräyspisteeseen.

– Ympäristölupa-asiat selvensivät sen, että konttirata tänne tehdään, vastaa Yrjö Uusivirta kysymyksen, oliko konttirata alusta pitäen ainoa vaihtoehto.

Toisaalta konttirataa puolsi myös sen liikuteltavuus, koska stadionin suunnittelun alkaessa tarkka paikka ei ollut vielä tiedossa.

– Konttiradan valintaan vaikutti alkuun varmasti myös se, ettemme lähde mihinkään liian isoon mukaan. Kriteerinä oli, että saamme ampumahiihtoradan hoidettujen latujen läheisyyteen, koska vanha paikka ei toiminut enää harjoitteluun, Tuomas Järviluoma sanoo.

Konttiradan osalta Nivalassa ollaan nyt alueen edelläkävijöitä – lähin vastaava sijainnee niinkin kaukana kuin Närpiössä.

– Eikä tällaisia sähköisiä taululaitteita taida olla myöskään kovin lähellä, Ville Uusivirta aprikoi.

Kun kuusi puuhamiestä kertaa hanketta sen valmistuttua, käy selväksi, ettei usko tekijöillä loppunut missään vaiheessa suurprojektin edessä.

– Porukassa on erityisosaamista eri aloilta ja kaikki ovat älyttömän tekeviä, eikä hankkeessa tullut missään vaiheessa takapakkia, vaan se sujui erinomaisen hyvin. Silloin kun jotain tiettyä on tarvittu, niin se on saatu, vetää kaikkien puuhamiesten tuntoja yhteen Tuomas Järviluoma.

– Ville Uusivirralla oli hirveästi kontakteja isoihin firmoihin. Hän sai väen liikkeelle. Ilman semmoista tällainen ei onnistuisi mitenkään, lisää Vesa Haikara, joka vastasi hankkeen valaistuspuolesta.

Muisteltaviksi tulevaisuuteen jäävät miesten mieliin painuneet valtavan mittaluokan talkoopäivät.

– Kolme vai neljä päivääkö me ajoimme pelkkiä kiviä penkkaan, kun siivosimme ladun vartta. Se oli kyllä hyväkin, kun sai ison koneen ajettua kivien päälle. Samalla se sitoo paremmin maa-ainesta kasaankin, Yrjö Uusivirta muistelee.

– Tämä on kyllä haastava rakennuspaikka. Täällä on kiviä, mutta niiden päälle ei löydy maata, Juhani Kumpusalo jatkaa.

– Ja kiviä ei pysty hautaamaan mihinkään, koska kohta kiviä on vieläkin enemmän. Kaikista nätteimmällä pääsee, kun tuo maan tänne. Sitä tänne saatiinkin, Yrjö Uusivirta nauraa.

Ehkä nivalalaisille hanke näyttäytyikin eniten päivinä, jolloin maa-ainesta rahdattiin kuorma toisensa jälkeen ammattikoulun työmaalta.

– Kaksi kaivinkonetta lastasi ja täällä oli iso pyörökone levittämässä maa-ainesta. Se oli kyllä melkoinen ralli. Semmoista talkoopäivää harvemmin näkee. Kaikki olivat kaivinkonetta ja pyörökonetta myöten talkoilla mukana, miehet muistelevat yhdessä tuumin.

Nyt kun hanke on saatu päätökseen on suotavaa kysyä, tuliko alueesta sellainen kuin ennakkoon oli haaveissa?

– Tämä on toisin paikoin sellainen, mitä ajateltiin ja toisin paikoin vielä komiampi.

Viimeistelytöitä edessä ensi kesän (2022) aikana

Pyssymäki-Biathlon-hankkeen osalta suurimmat koitokset ovat nyt takanapäin. Pientä hiomista on kuitenkin vielä edessä.

– Ensi kesänä teemme vielä viimeistelyhommia. Korotamme ladun puoleista sivupenkkaa ja maisemoimme konttialuetta. Kyseessä ei ole tämän urakan osalta iso homma, kertoo Tuomas Järviluoma.

Sivupenkka tehtiin hankkeen aikana sovitun korkuiseksi. Konttiradan taakse on kuitenkin nousemassa motocross-ajajien rakennushanke. Penkkaa korottamalla halutaan varmistaa alueen yleinen turvallisuus.

Nyt valmistunut ampumahiihtostadion käsittää neljä ampumapistettä. Stadionille olisi kuitenkin mahdollista mahduttaa jopa 12 rataa.

– Jos jostain saamme tulevaisuudessa rahoitusta, on laajennusmahdollisuus olemassa. Tämä on nyt jo erittäin laadukas harjoittelupaikka, eikä oikeastaan häpeä maailmancupin olosuhteillekaan, Järviluoma alleviivaa.

Stadionalue onkin juuri rakennettu palvelemaan erityisesti harjoittelua, mutta pienen kokoluokan, esimerkiksi piiricupin, kilpailuitakin siellä on mahdollista järjestää.

– 12 radalla pystyisi jo jonkinlaista kilpailua pitämään, mutta siihen on matkaa, että meillä olisi sen verran paikkoja. Tämä on enempi laadukas harjoittelupaikka, Järviluoma sanoo.

Vienoa toivomusta talkooporukka heittää toisaalta myös kaupungin suuntaan.

– Tähän ampumapenkalle ja tien varteen kun saisi asfaltin, niin Pyssymäelle saisi rulla-ampumahiihtoradan, Vesa Haikara miettii.